Espanjan kuvausmatka osa 1. Barcelona-Zaragoza-La Rioja-Bilbao

Tämän piti olla valokuvausmatkajuttu, mutta tästä tulikin myös autonvuokrauksen vaarat, turistihotellit ja -kohteet jutut.

Ke 7.5. Barcelona-Zaragoza

Barcelonaan saavuttiin aikataulussa vähän vaille viisi illan suussa. Auto oli vuokrattu Barcelonan matkailusivun linkin kautta, joka näytti olevan ihan samanlainen yhteys kuin muutkin netin keskittyneet vuokrausyhteydet. Olin varannut Golf kokoluokan auton Fireflylta. Kun pienen odottelun jälkeen pääsimme tiskille, alkoi kusetus. Olin tehnyt etukäteen Allianzelta 28 euron hintaisen vakuutuksen. Mutta se ei vuokraajan mukaan käynyt, koska korttini oli suljettu, eikä hän voinut tehdä 600 euron takuuvarausta. Hän tarjosi omaa vakuutustaan, joka maksoi 39 euroa, ja kattoi kaiken 0 omavastuulla. Suostuimme siihen, koska emme siinä muutakaan voineet, piti vain lähettää Alliazelle sähköposti, ettei vakuusmaksua voitu maksaa ja perumme vakuutuksen. Sitten kirjattiin toinen kuljettaja. Kertoi, että auton tankki on täynnä ja auton voi paluttaa tankki täynnä tai vajaana, niin he hyvittävät. Saimme avaimet, paperit, tiedon auto on paikalla viisi ja on Renault Megane.

_PK_0812Autoon ja nokka kohti Zaragozaa, josta olimme varanneet ensimmäisen yöpymisen. Ajomatkaa 300 km. Puhelimen navigaattori arvio ajoajaksi 3t 1min ja matkalla on maksullisia teitä, valitsimme sen, koska ilta kohta pimenee ja matkaan oli lähdetty jo aamu kuudelta. Auton lämpömittari näytti 27 lämpöastetta, epäilimme hieman, koska aamulla Iisalmessa oli auton ikkunat jäässä ja molemmissa päissä elimme samaa päivää toukokuuta. On se niin väärin.

Koko matkan tie oli huippuhyvä, onhan ne meidän rahoilla rakennettu (EU tuki Espanjan tierakentamista miljardeilla). Alkumatkasta vuoria ja tunneleita, loppumatka lievästi aaltoilevaa vehreää maanviljelystä.

Auto tuntui tehokkaalta, Renault Megane, diesel gasoline. Alkumatka harjoittelutti 6 lovista vaihteistoa, kun oli tottunut automaattiin. Valokytkin oli hakusessa, kun tunneleissa piti pistää valot päälle. Kun ensi hämmennyksestä oli päästy, niin Ville alkoi tutkia autonvuokrauspapereita. Tässä oli paha virhe numero 1., tämä olis pitänyt tehdä jo vuokraustiskillä. Yleensähän vuokraajat esittelevät laskusta, mitä on peritty ja miksi. Nyt niistä ei puhuttu mitään, lappu vain kouraan ja onnea.

_PK_0803Kuvittelin, kun olin maksanut 60 euron autonvuokrauksen ja 28 euron vakuutuksen, se oli siinä. Mutta laskusta löytyi ylimääräinen kuljettaja 20 euroa, joka piti sivujen mukaan olla ilmainen. Sitten oli vielä nopean palautuksen maksu 28 euroa, tästä ei ollut mitään mainintaa nettisivuilla. Ja ylimääräinen vakuutus 39 euroa. Tietysti päälle polttoaineet, mutta nämä kulut olinkin huomioinut. Nämä kaikki pystyi Visa kortilta perimään, mutta ei sitä katevarausta, miksi? Siis maksoin ylimääräistä 87 euroa. Nyt pisteli vihaksi.

Zaragosaan saavuttiin aikataulun mukaisesti vailla yhdeksän. Hotellia piti vähän etsiä, oli hyvin keskustassa, mutta navigaattori ei hyväksynyt oikeaa talon numeroa, vaan piti soveltaa. Löytyihän se Hispania kauppahallin takaa. Erittäin ystävällinen vastaanoton mies pahoitteli, että heidän parkkihalliin on vähän vaikea löytää ja avaimetkin pitäs jättää respaan, koska autot ovat niin, että niitä joutuu siirtelemään. Piirsi kartan, miten autoparkkiin ajetaan, muttei kertonut, että talli on maan alla, eikä pihassa. Sitten kiersimme kortteleita muutaman kerran. Ovi löytyi, jonka takana talli oli, muttei oven avaajaa. Sitten sitä etsittiin ja sen jälkeen etsittiin oikeaa paikkaa, sekin löytyi, kun respa tuli näyttämään. Hotellin paikkoja oli vain kaksi ja nekin niin, että autoja piti siirrellä edestakaisin.

IMG_4840Huone oli pieni ja siisti, nettikin pelasi hyvin. Sitten ruokaa etsimään Zaragosan yöstä respan neuvojen mukaan. Kiertelimme ja kaartelimme erittäin viehättäviä kujia ja lopulta eksyimme ravintoloiden ryppääseen. Paikka oli aito espanjalainen ruokalistoineen, tilasimme lampaan potkaa potuilla ja Rioja viinipullon. Ruoka ja viini olivat hyviä. Viiniä oli kyllä liikaa, mutta piheinä suomalaisina joimme pullon tyhjäksi. Kello oli jo 24.00 ja lämpöä vielä 20 astetta. Nukkumaan, sitä ennen s-posti Allianzelle, perumme vakuutuksen.

 

Zaragosan plazalla kokeilin ensikertaa kunnolla Samyangin 14 millistä.

 

To 8.5. Zaragoza-Bilbao, Riojan viinireitti

Yöllä heräsin kerran närästykseen, mutta se helpotti Somecilla. Aamulla aamiainen paikallisessa kahvilassa iso kahvi ja kinkkumunasämpylä 4 euroa. Pieni pyörähdys pikallisilla nähtävyyksillä. Hirmuisen iso aukio, jonka ympärillä kirkkoa ja muita vanhoja rakennuksia. Siellä kokeilin ensimmäistä kertaa Samyangin 14 millistä. Kuvausohjelma manuaalille, aukon ja etäisyyden säätö käsin. Hyvin toimi ja helposti oli valotus kohdallaan. Manuaalillakin säätyy valotus oikein kun jättää ISO arvon autolle. Sitä piti vähän tarkkailla pimeällä, koska voi käyttää myös tosi isoja arvoja, joilla varmasti tulee kohinaa.

Klo 12.00 piti luovuttaa huone, respan tyttö lähti autotalliin mukaan, kun sinne tarvittiin oma avain, eikä sitä enää voinut meille antaa. Pimeästä nurkasta auto löytyi, oli eri paikassa, mihin olimme jättäneet, siis oli tarvinnut siirrellä. Sitten kapeita kujia pitkin isolle tielle ja kohti Bilbaota.

Espanja kirjassa oli Riojan viinialuereitti Alfaro-Logrono-Haro, joka oli tarkoitus ajaa katsellen maisemia, missä kasvaa maan arvostetuin viinirypälelajike, Tempranillo.

_PK_0774Alfarossa pysähdyttiin syömään ja vaihdettiin kuskia. Parkkipaikka oli jälleen hakusessa vaikka ei ollut iso kaupunki. Löytyi ja läheltä tavernakin, jossa syötiin tonnikalasalaatit.

Palattiin autolle ja minä menin pelkääjän puolelle. Oho, auton takalokasuojassa oli aikamoinen kolhu ja sinistä väriä. Se ei ole voinut tulla tässä, koska viereen ei sovi autoa. Sen on täytynyt tulla autotallissa, kun hotellin väki on joutunut siirtelemään autoa. Mitäs nyt tehdään, mitä vakuutus korvaa, mikä on omavastuu ja mitä siellä pikkuteksteissä sanotaan. Kyllähän ne maksumiehen meistä vääntää uskoisin. Sitten hirmuinen ajatusmylly käynnistyi. Hotellin henkilökuntaa vastaan meillä on vain sanat, ei kunnon todisteita. Jos palataan takaisin hotelliin, niin aikataulut ja suunniteltu ohjelma on pilalla.

Nyt täytyy tutkia sopimuspapereita. Allianzen vakuutuksessa oli pienet omavastuut, mutta myös pienet korvattavat summat. Se oli jo peruttu, jos nyt peruminen yleensäkkään on mahdollista. Fireflyn vakuutuksessa oli nolla omavastuu, eikä rajoitusta, mutta ne pikkutekstit, niitä pitää tutkia rauhassa Bilbaossa. No sehän paukahti ”v-ttamaan” tonnin paukku todennäköisesti.

_PK_0837Kirjan viinireitin seuraaminen oli vaikeaa, koska ajoimme navigaattorilla ja valitsimme ”ei tiemaksuja”, koska moottoritienopeuksilla ei juuri näe muuta kuin rekat oikealla ja ohi viuhahtavat bemarit vasemmalla. Vaihtoehtoisia teitä ja viiniköynnöksiä La Riojan alueella riittää joka paikkaan.

Harhaannuimme käymään Acrosissa asti, kun navigaattori etsi tullittomia teitä. Niitä on syytä välttääkin, jos ei ole hirmuinen kiire, eilisen päivän tullit 300 km, maksoi 25 euroa. Näyttävät maksattavan meillä suomalaisilla uudestaan, eu:han nämä kerran jo maksoi.

Logrono on maakunnan pääkaupunki, melko isokin suomalaisen mittapuun mukaan. Ajoimme sen läpi tietämättä missä ollaan. Ihmeteltiin kovasti, mikä tämä iso paikka on, missään ei lukenut. Se selvisi vasta nyt, kun katsoin kuvien gps-tiedoista.

Harosta ajoimme vahingossa ohi, paikkasimme vahingon. Se oli oikeasti pikkupaikka, vaikka on Rioja-viinialueen keskus. Emme kuitenkaan löytäneet mitään mainittavaa. Kirjan mukaan täällä on viinimuseo, monta tunnettua bodegaa (viinikellaria). Paikka on nähty, riittäköön.

_PK_1300Sitten kohti majapaikkaa Bilbaossa, Hotel NH Deusto. Maisema alkoi ennen rannikkoa muuttua vuoristoiseksi. Perille löydettiin helposti ja nähtiin vilaukselta Guggenhaimikin. Hotelli oli sijainniltaan hyvä, ikkunasta jo näkyi kaikki kiinnostavimmat paikat. Hotelli oli vähän hienompi, julkisivussa modernia ruosteista terästä, mutta vastaanoton kaveri oli tylyn tuntuinen, ei antanut juuri mitään tietoja nyhtämättä.

_PK_1286Vain pysäköinnin kanssa oli vähän ongelmia. Hotellilla oli oma parkki, mutta löysimme sitä ennen tuurilla yleisen parkin ihan läheltä. Parkkiautomaatti ei vaan millään antautunut meille. Nappuloiden tekstit olivat kuluneet pois, eikä saatu mitenkään englannin kielille. Onneksi siihen tuli muitakin, jotka neuvoivat. Piti laittaa rekisterinumero automaattiin, jolla valvottiin, että ei pysäköity 2 tuntia pitempään. Onneksemme meille riitti parin tunnin pysäköintiaika klo 20:een, jolloin sai vapaasti pysäköidä aamuun saakka. Kameralaukku kaulaan ja kuvaamaan ennen kuin aurinko laskee.

_PK_1016Bilbaon uusi keskusta on hieno ja nykyaikainen. Kaikki siistiä ja viimisen päälle modernia suunnittelua. Ilta-auringossa G on hyvä kohde. Muuttuu koko ajan hieman, kun valo peilautuu kiiltävästä pellistä eri kulmista. Nyt ei olisi pärjännyt ilman uutta 14 mm Samyangia. Otin melko monta ruutua, kun kohde vaihtoi väriä ja muotoja. Iltapäivän aurinko lämmitti oluen nautiskelijoita ja jazz soi.

Etsimme tapamme mukaan ruokapaikkaa pitkään. Tarkoitus oli mennä aitoon espanjalaiseen. Kuvittelimme löytävämme sellaisen, mutta tarjoilija olikin kiinalainen, eikä osannut yhtään englantia. Oli jo niin myöhä, että jäädään silti. Pyysi yhden asiakkaan tulkiksi. Tilauksesta selvittiin, mutta kyllä jäi paha epäilys päälle.

IMG_4883Ruoka olikin matkan huonoin ja jäi puoliksi syömättä. Onneksi Cune viini vähän korvasi. Sitten vielä kuvaamaan G:tä yövaloissa. 14 millisellä oli hyvä kuvata yölläkin, vain tarkennus jäi mietityttämään, mitenkähän se osuu käsivaralta ja arvioimalla. Minulla oli uusi Sirui P-326 mononopodi, on niitä harvoja, jota voi kuljettaa cabinlaukkussa, kevyt ja lyhyt. Kuvan laatu selviää vasta kotikoneella. Mutta jäi sellaiset fiilikset, että nyt tais tulla matkan paras ruutu. Löytyyhän huonoistakin paras.

Tässä matkan alku, jatkuu pian…