Polaroid Land 355, toinen kamera(ni)

Tämä oli alunperin Iisalmen Osuuskaupan mainososastolla 1970-luvulla käytössäni oleva kamera. Myöhemmin ostin sen itselleni (1991), kun sillä ei enää ollut kuin muistoarvo.

Tämä kamera liittyi kirjapainoalan kehitykseen. 60-luvun lopussa alkoivat kirjapainot siirtyä offset-tekniikkaan. Tämä mahdollisti huomattavasti helpommin valokuvan ja muiden visuaalisten elementtien käytön ilmoituksissa. Kohopainoaikaan mainoskuvat olivat yleensä tavarantoimittajien matriiseja, joista latomo valoi metallisen kuvalaatan. Jos kuvaa halusi pienentää, niin se tapahtui sahalla.  Se ei antanut paljoa liikkumavaraa mainonnansuunnittelulle.

Tämä Polairoid Land 355 kamera hankittiin muistaakseni myös Iisalmen Kuvasta vuonna 1971. Kamerassa oli  Zeiss Ikon 114 mm objektiivi f 8,8, etäisyyttä mittaava kaksoiskuvaetsin, valonmittaus, filminopeudet 75, 150 ja 300, erillinen salamalaite, lähikuvauslinssi, kameralaukku, johon mahtui kaikki lisätarvikkeet.

 

Kameraa käytettiin ahkerasti lähes 20 vuoden ajan erilaisiin nopeisiin tarpeisiin. Siihen aikaa kuvan käyttö ilmoituksissa oli vähäistä, mutta Polairoidilla se oli mahdollista nopeastikin. Esimerkiksi joulun aikaa lapsia kuvattiin joulupukin sylissä, taisi olla maksullinen palvelu.

Kaikki alkoi lapsellisesta kysymyksestä

Dr. Edwin Land keksi synteettisen polarisaatiolevyn 1929 ja siitä sovellutuksen valon polarisaatioon linsseissä. Edwin tutki myös valokuvausta ja hänen 3 vuotias tytär kysyi ”miksi kuvia ei näy heti”. Se johti ensimmäiseen instant kameran syntyyn 1948. Ensimmäinen värillinen Polaroid filmi julkistettiin 1963. Siitä minulla on omakohtaisia kokemuksiakin, kun amerikantäti kävi Suomessa 1964 ja otti kuvia ”ihme kameralla”.

Vuonna 1972 julkistettiin SX-70 kamera, josta on myöhemmin tullut kulttikamera ja kameralla otetuista kuvista on maailmanlaajuisia näyttelyjä.
Yksi kävi suomessakin Helsingin juhlaviikoilla ja taitaapa ko. kuvista kiertää myös suomalaisia näyttelyjä.

2000-vuoden alussa Polaroid ajautui konkurssiin ja sen jälkeen yrityksellä on ollut sekavia vaiheita eri omistajien ja pelastustoimenpiteiden kanssa. Ainakin Polaroid yhteisö on vielä voimissaan ja netistä löytyy paljon tietoa ja skannattuja Polaroid-kuvia. Polaroid yhteisön sivut

Topcon Uni, ensimmäinen kamerani

Hankin tämän joskus vuonna 1968 Iisalmen Kuvasta Pulkkisen Hessulta. Olin silloin somistajaharjoittelija Iisalmen Osuuskaupassa, jonka pääpaikka oli Savonkadulla Hessun kaupan vastapäätä. Valokuvaus kiinnosti jo silloin ja vierailin kamerakaupassa usein. Tämä Topcon oli varmaan halvimpia järjestelmäkameroita ja senkin jouduin ostamaan pitemmällä maksuajalla. Harjoittelijan palkka oli silloin noin 200-300 markkaa ja kamera maksoi ehkä 600 markkaa. En muista näitä niin tarkkaan, mutta suuruusluokka on oikein.

Kuvausharrastus oli silloinkin näppäilijäasteella. En yrittänytkään kuvata mitään näyttelykuvia vaan kavereita, tapahtumia ja sellaista tavallista kuvausta. Silloin otettiin pääasiassa mv-kuvia ja filmit kehitettiin ja vedostettiin itse. Pistän tähän loppuun jotain vanhoja kuvia, kunhan saan skannatuksi negat, lähes kaikki ovat tallessa.

Topcon oli ensimmäinen peilin pinnalta valotuksen mittaava kamera

Silloin kun hankin tämän kameran, en tiennyt, että tässä kamerassa on kokeiltu ensimmäisen kerran valonmittausta objektiivin läpi peilin pinnalta täydellä aukolla. Topcon Uni oli  keskussulkimella varustettu, valotusajat B, 1-1/500 s., aukot 2-22, lähin tarkennusetäisyys 65 cm. Minulla ei ollut muita objektiivejä kuin UVTOPCOR 53 mm, F2 ja siihen Vivitarin kaksinkertaistaja. Näillä pärjättiin hyvin, eikä paremmasta osattu uneksiakaan. Valotusmittari oli kytketty myös aukonvalintaan ja asetti oikean aukon automaattisesti. Se oli uutta silloin, tosin silloin en tiennyt, että se oli mahdollista vain tässä kamerassa. Nyt nettiaikana kaikki asiat selviävät, mutta silloin tieto oli työn ja tuskan takana.

Siihen aikaan kameroilla oli kunnollinen nahkainen varustelaukku. Se suojasikin hyvin karvokasta kameraa. Muut lisävarusteet ovat matkalla hävinneet, jos niitä paljon olikaan. Ainakin rotanhäntälaukaisin minulla oli aikoinaan, sillä pystyi kameran laukaisemaan tärähdyttämättä tai valottamaan pitempiä valoituksia (B).

 

 

Ohjekirja on hävinnyt, mutta löysin sen netistä alkuperäisestä kuvattuna. Alkuperäisiä olisi ollut myytävänäkin n. 12 euron hintaan.

Netistä löytyy yllättävän hyvin tietoa ainakin kameroista. Jos kiinnostusta löytyy niin voit tutusta tämän kameran käyttöohjeisiin ja löytyy sieltä muitakin.

Tokyo Kogaku (Tokion Optiikka) yritys perustettiin 1932 valmistamaan Japanin keisariselle armeijalle mittalaitteita. Se oli Japanin ensimmäisiä optiikka-alan yrityksiä. Ensimmäinen linssi julkistettiin 1933, joka oli sotilaskäyttöön. Ensimmäinen kamera valmistettiin 1937 nimellä Lord. Tuotemerkki Topcon julkistettiin 1953 Minion 35 kameran uutena nimenä. Nimi tuli sanoista Tokio Optical Company. Topcon Uni kameraa tehtiin vuosina 1964-68. Charles Beseler toi kameroita USA:han ja myi Topconin merivoimille viralliseksi kameraksi. Vuonna 1981 yritys lopetti kameroiden valmistuksen ja siirtyi pelkästään optisten mittalaitteiden valmistajaksi.

Hankin tämän kameran takaisin sen oltua noin 30 vuotta ”lainassa”. Eihän tällä enää kuvata, mutta pistän sen muiden museoesineiden joukkoon. Tässä oli ensimmäinen luku kameroistani. Seuraavaksi kerron Polaroid-kamerasta joka on 70-luvun alkupuolelta.