Galleria

Kuvia 70-luvun alusta

Tässä galleriassa on 40 kuvaa.

Tässä näytteitä mv-kuvista, joita otin ensimmäisellä kamerallani. Silloin intoa oli enemmän kuin taitoa (eikä se ole muutunut). Kuvasin kaikkea mahdollista, kavereita, perhettä, maisemia, tapahtumia, juhlia. Kamera oli aina matkoilla mukana, niin kuin se on nytkin. Skannasin kuvat mv-filmeiltä, jotka eivät … Lue loppuun

Kameraa etsimässä

Olen etsiskellyt uutta pienempää kameraa. Nykyisin minulla on Olympuksen ZX1, se on ihan hyvä pokkari, mutta ei aivan riittävä ainoaksi matkoille. Olen kiinnostunut mikrojärjestelmästä. Pieniä järjestelmäkameroita on ilmestynyt markkinoille parin viime vuoden aikana jo useita. Kamera on pieni, koska se on peilitön, jolloin myös objektiivit voivat olla pienempiä. Mutta peilittömyys aiheuttaa myös ettei ole objektiivin läpikatsovaa etsintä paitsi erilliset sähköiset etsimet ja se vähän arveluttaa. DSRL-kameralla kuvanneena on tottunut etsimeen ja takakannen näytöllä kuvaaminen on hankalaa varsinkin päivänpaisteessa.

Olen vertaillut seuraavia kameroita:

Tämä on tällä hetkellä valinnan kärjessä. GX1 on ollut markkinoilla jo vuoden, joten sen hinta on pudonnut järkeväksi. Tätä saa ulkomaan nettikaupoista kahdella objektiivillä n. 500 eurolla. Kamerassa on iso CMOS kenno 16 MB, jolla voi kuvata videota full HD:nä 60 fps, josta saa jo hienot hidastukset. GX1:ssä on myös hienoja ohjelmallisia ominaisuuksia kuten time lapse, jolla voi kuvata hitaita liikeitä (esim. pilvet) nopeutettuna.

Tämän kameran näin Photokinassa, jolloin se julkaistiin. Oikeastaan tästä kamerasta lähti koko kiinnostus mikrojärjestelmiin. Tässä on hyvää myös iso CMOS kenno 16 MB, nykyaikaiset ohjelmat ja takana kääntyvä näyttö, joka on ehkä paraspuoli tässä kamerassa. Mutta koska tämä on ihan uusi, niin hintakin on kova.

Tämä on Canonin vastaus mikrojärkkäreihin, tämäkin julkistettiin Photokinassa. Tässä on vielä suurempi CMOS kenno, aps-c-kokoinen (22,3 x 14,9 mm) 18 MB. Tähän kameraan suunniteltuja objektiivejä on vasta kaksi. Canon EOS M -järjestelmään saa EF-EOS M -sovitteen, jolla kameraan voi kiinnittää minkä tahansa Canon EF -objektiivin. Se on hyvä puoli, mutta jos pieneen runkoon pistää ison putken, niin ei siinäkään ole mitään mieltä. Tämäkin runko on vielä kallis.

Vertaile kameroita Digital Photography Review sivulla!

Tästä vertailusta selviää oikeastaan kaikki oleellinen faktatieto. Kuvassa on vain pieni alku vertailulle esimerkkinä. Paperilla nämä kaikki kamerat näyttävät aika samanlaisilta, mutta käytännössä käytettävyys ja omat aikaisemmat mieltymyksen ratkaisevat pelin.

Hinta Panasonic on näistä edullisin n. 500 €, Olympus kittiobjektiivillä n. 700 € ja Canonin runko jo maksaa melkein tonnin.

Kenno Panasonicilla ja Olympuksella ne ovat lähes samat, mutta Canon on venyttänyt kennon suuremmaksi. Kaikki kennot ovat tyyppiä CMOS ja riittävän kokoisia A3 tulosteisiin asti.

Kuvavakain Olympuksella se on sensorissa, Panasonicilla ja Canonilla objektiivissä, jos sielläkään kaikissa tapauksissa.

Tarkennus kaikkilla on tietysti automaattinen myös videossa ja kosketusnäyttö, jossa voidaan sormella määritellä tarkennuspiste.

Näytöt Panasonicilla ja Olympuksella ovat samanlaiset 460.000 pistettä, mutta Canonilla on 1.040.00 pistettä, kaikilla kosketusnäytöt.

Etsin Panasonicilla ja Olympuksella on optiona myös digietsin, joka kiinnitetään varustekenkään. Canonilla tätä vaihtoehtoa ei ole.

Salama vain Panasonicilla on yhdysrakenteinen salama

Jatkuvakuvaus Panasonicilla ja Canonilla 4,2 kuvaa sekunnissa, mutta Olympuksella 8

Videokuvaus kaikilla on full hd (1920×1080), mutta vain Panasonic ja Canon 60 kuvaa sekunnissa

Paino 318 g, 325 g, 298 g, siis lähes saman painoisia

Mitat 116 x 68 x 39 mm, 111 x 64 x 38 mm, 109 x 66 x 32 mm, eli näissäkään ei ole käytännön eroja

GPS vain Canonissa optiona

Muitakin kameroita löytyy tässä ryhmässä, mutta rajoitin etsinnän näihin merkkeihin aikaisempien kokemusten perusteella. Teen tähän loppuun kyselykaavakkeen, jossa voi ottaa kantaa tähän valintaan. Toivon myös kommentteja, jos on kokemuksia tämän kokoluokan kameroista tai vaikka ei olisikaan, niin sitten mielipiteitä.

Polaroid Land 355, toinen kamera(ni)


Kuva

Tämä oli alunperin Iisalmen Osuuskaupan mainososastolla 1970-luvulla käytössäni oleva kamera. Myöhemmin ostin sen itselleni (1991), kun sillä ei enää ollut kuin muistoarvo.

Tämä kamera liittyi kirjapainoalan kehitykseen. 60-luvun lopussa alkoivat kirjapainot siirtyä offset-tekniikkaan. Tämä mahdollisti huomattavasti helpommin valokuvan ja muiden visuaalisten elementtien käytön ilmoituksissa. Kohopainoaikaan mainoskuvat olivat yleensä tavarantoimittajien matriiseja, joista latomo valoi metallisen kuvalaatan. Jos kuvaa halusi pienentää, niin se tapahtui sahalla.  Se ei antanut paljoa liikkumavaraa mainonnansuunnittelulle.

Tämä Polairoid Land 355 kamera hankittiin muistaakseni myös Iisalmen Kuvasta vuonna 1971. Kamerassa oli  Zeiss Ikon 114 mm objektiivi f 8,8, etäisyyttä mittaava kaksoiskuvaetsin, valonmittaus, filminopeudet 75, 150 ja 300, erillinen salamalaite, lähikuvauslinssi, kameralaukku, johon mahtui kaikki lisätarvikkeet.

 

Kameraa käytettiin ahkerasti lähes 20 vuoden ajan erilaisiin nopeisiin tarpeisiin. Siihen aikaa kuvan käyttö ilmoituksissa oli vähäistä, mutta Polairoidilla se oli mahdollista nopeastikin. Esimerkiksi joulun aikaa lapsia kuvattiin joulupukin sylissä, taisi olla maksullinen palvelu.

Kaikki alkoi lapsellisesta kysymyksestä

Dr. Edwin Land keksi synteettisen polarisaatiolevyn 1929 ja siitä sovellutuksen valon polarisaatioon linsseissä. Edwin tutki myös valokuvausta ja hänen 3 vuotias tytär kysyi ”miksi kuvia ei näy heti”. Se johti ensimmäiseen instant kameran syntyyn 1948. Ensimmäinen värillinen Polaroid filmi julkistettiin 1963. Siitä minulla on omakohtaisia kokemuksiakin, kun amerikantäti kävi Suomessa 1964 ja otti kuvia ”ihme kameralla”.

Vuonna 1972 julkistettiin SX-70 kamera, josta on myöhemmin tullut kulttikamera ja kameralla otetuista kuvista on maailmanlaajuisia näyttelyjä.
Yksi kävi suomessakin Helsingin juhlaviikoilla ja taitaapa ko. kuvista kiertää myös suomalaisia näyttelyjä.

2000-vuoden alussa Polaroid ajautui konkurssiin ja sen jälkeen yrityksellä on ollut sekavia vaiheita eri omistajien ja pelastustoimenpiteiden kanssa. Ainakin Polaroid yhteisö on vielä voimissaan ja netistä löytyy paljon tietoa ja skannattuja Polaroid-kuvia. Polaroid yhteisön sivut

Topcon Uni, ensimmäinen kamerani

Ensimmäinen kamerani

Hankin tämän joskus vuonna 1968 Iisalmen Kuvasta Pulkkisen Hessulta. Olin silloin somistajaharjoittelija Iisalmen Osuuskaupassa, jonka pääpaikka oli Savonkadulla Hessun kaupan vastapäätä. Valokuvaus kiinnosti jo silloin ja vierailin kamerakaupassa usein. Tämä Topcon oli varmaan halvimpia järjestelmäkameroita ja senkin jouduin ostamaan pitemmällä maksuajalla. Harjoittelijan palkka oli silloin noin 200-300 markkaa ja kamera maksoi ehkä 600 markkaa. En muista näitä niin tarkkaan, mutta suuruusluokka on oikein.

Kuvausharrastus oli silloinkin näppäilijäasteella. En yrittänytkään kuvata mitään näyttelykuvia vaan kavereita, tapahtumia ja sellaista tavallista kuvausta. Silloin otettiin pääasiassa mv-kuvia ja filmit kehitettiin ja vedostettiin itse. Pistän tähän loppuun jotain vanhoja kuvia, kunhan saan skannatuksi negat, lähes kaikki ovat tallessa.

Topcon oli ensimmäinen peilin pinnalta valotuksen mittaava kamera

Silloin kun hankin tämän kameran, en tiennyt, että tässä kamerassa on kokeiltu ensimmäisen kerran valonmittausta objektiivin läpi peilin pinnalta täydellä aukolla. Topcon Uni oli  keskussulkimella varustettu, valotusajat B, 1-1/500 s., aukot 2-22, lähin tarkennusetäisyys 65 cm. Minulla ei ollut muita objektiivejä kuin UVTOPCOR 53 mm, F2 ja siihen Vivitarin kaksinkertaistaja. Näillä pärjättiin hyvin, eikä paremmasta osattu uneksiakaan. Valotusmittari oli kytketty myös aukonvalintaan ja asetti oikean aukon automaattisesti. Se oli uutta silloin, tosin silloin en tiennyt, että se oli mahdollista vain tässä kamerassa. Nyt nettiaikana kaikki asiat selviävät, mutta silloin tieto oli työn ja tuskan takana.

Siihen aikaan kameroilla oli kunnollinen nahkainen varustelaukku. Se suojasikin hyvin karvokasta kameraa. Muut lisävarusteet ovat matkalla hävinneet, jos niitä paljon olikaan. Ainakin rotanhäntälaukaisin minulla oli aikoinaan, sillä pystyi kameran laukaisemaan tärähdyttämättä tai valottamaan pitempiä valoituksia (B).

 

 

Ohjekirja on hävinnyt, mutta löysin sen netistä alkuperäisestä kuvattuna. Alkuperäisiä olisi ollut myytävänäkin n. 12 euron hintaan.

Netistä löytyy yllättävän hyvin tietoa ainakin kameroista. Jos kiinnostusta löytyy niin voit tutusta tämän kameran käyttöohjeisiin ja löytyy sieltä muitakin.

Tokyo Kogaku (Tokion Optiikka) yritys perustettiin 1932 valmistamaan Japanin keisariselle armeijalle mittalaitteita. Se oli Japanin ensimmäisiä optiikka-alan yrityksiä. Ensimmäinen linssi julkistettiin 1933, joka oli sotilaskäyttöön. Ensimmäinen kamera valmistettiin 1937 nimellä Lord. Tuotemerkki Topcon julkistettiin 1953 Minion 35 kameran uutena nimenä. Nimi tuli sanoista Tokio Optical Company. Topcon Uni kameraa tehtiin vuosina 1964-68. Charles Beseler toi kameroita USA:han ja myi Topconin merivoimille viralliseksi kameraksi. Vuonna 1981 yritys lopetti kameroiden valmistuksen ja siirtyi pelkästään optisten mittalaitteiden valmistajaksi.

Hankin tämän kameran takaisin sen oltua noin 30 vuotta ”lainassa”. Eihän tällä enää kuvata, mutta pistän sen muiden museoesineiden joukkoon. Tässä oli ensimmäinen luku kameroistani. Seuraavaksi kerron Polaroid-kamerasta joka on 70-luvun alkupuolelta.